Hallitus antoi 12. marraskuuta esityksen (HE 222/2020 vp) kilpailukieltosopimuksia koskevan sääntelyn muuttamisesta. Lainmuutoksen taustalla on perusteettomien kilpailukieltosopimusten yleistynyt käyttö, mikä kävi ilmi työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta laaditussa selvityksessä (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 18/2018).
Lue lisää
Työmarkkinakeskusjärjestöt ja Suomen hallitus ovat sopineet koronaviruspandemiasta (COVID-19) johtuvista väliaikaisista muutoksista työlainsäädäntöön. Väliaikaismuutokset pohjautuvat työmarkkinakeskusjärjestöjen (EK, KT, SAK, STTL, Akava) Suomen hallitukselle 18.3.2020 tekemään esitykseen toimenpiteistä yritystoiminnan, työllisyyden ja toimeentulon turvaamiseksi koronaviruksen aiheuttamassa taloudellisessa kriisitilassa. Tehdyn esityksen tavoitteena on sopia toimista, joilla alennetaan työllistämisen kustannuksia, joustavoitetaan työlainsäädäntöä sekä parannetaan työttömiksi joutuneiden palkansaajien sosiaaliturvaa.
Lue lisää
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsuhteen alkuun sijoitettavasta koeajasta työsopimuslain 1 luvun 4 §:n puitteissa. Koeajan tarkoituksensa on selvittää, vastaako tehty työsopimus osapuolten etukäteisodotuksia. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Tavanomaisesti koeaikana suoritettua työsopimuksen purkua kutsutaan koeaikapuruksi.
Lue lisää
Korkein oikeus julisti työsuhteen päättämistä koskevan sopimuksen oikeustoimilain 33 §:n nojalla pätemättömäksi, koska työntekijälle ei ollut varattu riittävää harkinta-aikaa, eikä mahdollisuutta käyttää apunaan asiantuntijaa sopimuksen arvioimiseksi. Työsuhteen päättämissopimuksella tarkoitetaan työnantajan ja työntekijän yhteisymmärryksessä työsuhteen aikana tehtävää sopimusta työsuhteen päättämisestä.
Lue lisää
Säännöllisen työajan ylittäminen ja lepoajat eivät tule muuttumaan merkittävästi kokonaisuudistuksen myötä. Yli- ja hätätyö enimmäismäärät tulevat kuitenkin muuttumaan, koska ne lasketaan jatkossa osaksi enimmäistyöaikaa. Kuten osissa I ja II mainituissa muutoksissa, myös lepoaikojen osalta on kiinnitetty huomiota työhyvinvointiin.
Lue lisää
Uusi työaikalaki tulee lisäämään työntekijän ja työnantajan sopimusvapautta. Vuoden 2020 alusta alkaen työnantaja ja työntekijä voivat sopia entistä vapaammin työajan järjestämisestä heille parhaiten sopivalla tavalla. Tässä osassa käsittelemme enimmäistyöaikaa sekä lepoaikoja koskevia muutoksia.
Lue lisää
Työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020 ja kumoaa samalla vuoden 1996 työaikalain, joka ehti olla voimassa yli 23 vuotta. Tämän päivän työnteko ei ole enää niin vahvasti paikkaan ja aikaan sidottu kuin ennen, ja se on pyritty huomioimaan myös uudessa työaikalaissa. Kokonaisuudistuksen tarkoituksena on ollut lisäksi kiinnittää entistä enemmän huomiota työhyvinvointiin sekä mahdollistaa työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen työnantajan ja työntekijän tarpeiden mukaisesti.
Lue lisää
Kilpailukieltosopimusten kasvanut käyttö erityisesti keskitason johtajiston ja asiantuntijoiden työsopimuksissa on herättänyt viime aikoina runsaasti keskustelua. Julkaistuista selvityksistä (mm. Työ- ja elinkeinoministeriö 18/2018 ja Aalto-Yliopisto, Akava Works 1/2018) ilmenee, että työntekijöiden kilpailukieltosopimusten määrä on kasvanut huomattavasti. Laadittujen kilpailukieltosopimusten peruste ei kuitenkaan usein täytä lain edellyttämää erityisen painavaa syytä.
Lue lisää