20.11.2020

TYÖNANTAJALLE LAKISÄÄTEINEN KORVAUSVELVOLLISUUS KAIKISTA TYÖNTEKIJÖIDEN KILPAILUKIELTOSOPIMUKSISTA

Hallituksen esitys KILPAILUKIELTOJa koskevan sääntelyn MUUTTAMISEKSI

Hallitus antoi 12. marraskuuta esityksen (HE 222/2020 vp) kilpailukieltosopimuksia koskevan sääntelyn muuttamisesta. Lainmuutoksen taustalla on perusteettomien kilpailukieltosopimusten yleistynyt käyttö, mikä kävi ilmi työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta laaditussa selvityksessä (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 18/2018).

KAIKISTA TYÖNTEKIJÖIDEN KILPAILUKIELTOSOPIMUKSISTA MAKSETTAVA PROSENTTIPERUSTEINEN KORVAUS

Hallituksen esityksen mukaisesti työntekijöiden kilpailukieltosopimuksia koskevaa sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että työnantajan velvollisuus maksaa työntekijälle korvausta kilpailukieltosopimuksesta ulotetaan koskemaan kaikkia työntekijöiden kilpailukieltosopimuksia kilpailukiellon pituudesta riippumatta, eli myös sellaisia, joissa on sovittu enintään kuuden kuukauden kilpailukiellosta. Nykyisen voimassa olevan lainsäädännön mukaan korvausvelvollisuus liittyy vain kilpailukieltosopimuksiin, joissa sovitaan yli kuuden kuukauden kilpailukiellosta.

Hallituksen esityksen mukaan kaikista työntekijöiden kilpailukieltosopimuksista olisi maksettava työntekijälle prosenttiperusteinen korvaus. Korvauksen suuruus riippuisi työntekijän palkasta ja kilpailukiellon pituudesta. Enintään kuuden kuukauden kilpailukieltoajalta korvausta olisi maksettava 40 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta ja yli kuuden kuukauden kilpailukieltoajalta 60 prosenttia palkasta. Kilpailukielto saisi edelleen kestää enintään yhden vuoden.

KORVAUKSEN MAKSAMISAJANKOHTA

Tällä hetkellä voimassa olevassa laissa ei ole säädetty kilpailukieltosopimuksiin liittyvän korvauksen maksamisajankohdasta. Sen sijaan nyt annetun hallituksen esityksen mukaan korvaus tulisi pääsääntöisesti maksaa rajoitusajan aikana työsuhteessa noudatetuin palkanmaksukausin. Maksuajankohdasta voitaisiin kuitenkin sopia toisin, mutta vasta työsuhteen päättymisen jälkeen.

KILPAILUKIELTOSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN

Työnantajalla olisi hallituksen esityksen mukaisesti oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus työsuhteen aikana esimerkiksi olosuhdemuutoksen vuoksi irtisanomisaikaa noudattaen. Irtisanomisajan tulisi pituudeltaan olla vähintään kolmasosa kilpailukieltosopimuksessa sovitun kilpailukiellon pituudesta, kuitenkin aina vähintään kaksi kuukautta. Huomionarvoista on, ettei työnantaja ole oikeutettu irtisanomaan kilpailukieltosopimusta enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksen. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että mikäli työntekijä irtisanoutuu omasta aloitteestaan ennen kuin työnantaja on irtisanonut kilpailukieltosopimuksen, kilpailukieltosopimus jää voimaan ja työnantaja on velvollinen suorittamaan lain edellyttämän korvauksen sovellettavalta kilpailukieltoajalta.

MUUTOSTEN VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

Hallituksen esityksen mukaan laki tulisi voimaan 1.1.2022. Korvausvelvollisuutta koskeva sääntely tulisi sovellettavaksi vuoden mittaisen siirtymäajan jälkeen taannehtivasti myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin kilpailukieltosopimuksiin. Siirtymäaikana työnantaja voisi irtisanoa tarpeettoman kilpailukieltosopimuksen ilman irtisanomisaikaa. Siirtymäajan puitteissa työnantajilla on mahdollisuus varautua lainsäädännön muutokseen ja tarvittaessa neuvotella kilpailukieltosopimusten muutoksista sekä irtisanoa tarpeettomat kilpailukieltosopimukset.

 

Tule mukaan webinaariimme kuulemaan, miten muuttuva normisto vaikuttaa kilpailukiellosta sopimiseen. Tilaisuuden asiantuntijoina toimivat asianajaja Anni Ala-Mettälä ja työoikeuteen erikoistunut lakimies Sofia Toivonen Asianajotoimisto Applexilta. Webinaari on maksuton ja se soveltuu yrittäjille, toimitusjohtajille, henkilöstöasioista vastaaville sekä muille yrityksen johdossa työskenteleville henkilöille. Voit ilmoittautua mukaan täältä.

Kirjoittaja(t)

Lakimies, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, OTM, tuomioistuinharjoittelussa

+358 50 5169340

sofia.toivonen@applex.fi