Työlainsäädännön väliaikaiset muutokset voimaan 1.4.2020

Muutosten tausta, soveltamisala ja vaikutus työehtosopimuksiin

Työmarkkinakeskusjärjestöt ja Suomen hallitus ovat sopineet koronaviruspandemiasta (COVID-19) johtuvista väliaikaisista muutoksista työlainsäädäntöön. Väliaikaismuutokset pohjautuvat työmarkkinakeskusjärjestöjen (EK, KT, SAK, STTL, Akava) Suomen hallitukselle 18.3.2020 tekemään esitykseen toimenpiteistä yritystoiminnan, työllisyyden ja toimeentulon turvaamiseksi koronaviruksen aiheuttamassa taloudellisessa kriisitilassa. Tehdyn esityksen tavoitteena on sopia toimista, joilla alennetaan työllistämisen kustannuksia, joustavoitetaan työlainsäädäntöä sekä parannetaan työttömiksi joutuneiden palkansaajien sosiaaliturvaa.

Työmarkkinajärjestöjen esityksen perusteella hallitus linjasi ne työlainsäädäntöä koskevat väliaikaiset toimet, joiden kautta hallitus aikoo helpottaa yksityisen sektorin työnantajien asemaa koronavirusepidemian aiheuttamissa muutostilanteissa. Hallitus antoi esityksensä (HE 26/2020) väliaikaisista muutoksista työlainsäädäntöön 26.3.2020, jonka eduskunta hyväksyi 1.4.2020. Työsopimuslakiin (55/2001) ja yhteistoimintalakiin (334/2007) tehdyt väliaikaiset muutokset tulivat voimaan 1.4.2020 ja niiden on tarkoitus olla voimassa 30.6.2020 saakka.

Työsopimus- ja yhteistoimintalakiin tehdyt ja alla tarkemmin eritellyt väliaikaismuutokset koskevat ainoastaan yksityisen sektorin toimijoita, minkä vuoksi niitä ei sovelleta julkisen sektorin, kuten valtion, kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien, palveluksessa oleviin.

Työlainsäädännön väliaikaisilla muutoksilla ei ole vaikutusta työehtosopimusten sisältämään sääntelyyn eli valtakunnalliset työmarkkinajärjestöt voivat edelleen työehtosopimuksin poiketa työsopimus- ja yhteistoimintalaissa säädetystä. Mikäli työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on sovittu väliaikaismuutoksista poiketen, työehtosopimuksen määräyksiä on näin ollen noudatettava ensisijassa suhteessa työsopimus- ja yhteistoimintalain väliaikaismuutoksiin. Useita työehtosopimuksia on kuitenkin jo tilapäisesti muutettu vastaamaan tehtyjä väliaikaismuutoksia.

Työsopimuslain muutokset

Työsopimus voidaan purkaa koeajalla myös taloudellisella ja tuotannollisella perusteella

Työlainsäädännön väliaikaismuutosten myötä työnantajan oikeutta purkaa työntekijän työsopimus koeajalla laajennettiin siten, että jatkossa koeaikapurku on mahdollista myös työsopimuslain 7 luvun 3 §:n tarkoittamalla taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla. Koeaikapurun edellytyksenä tällöin olisi, että työnantajan tarjolla oleva työ on tuotannollisista, taloudellisista tai työnantajan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, eikä työntekijälle voida tarjota hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa muuta työtä taikka kouluttaa muihin tehtäviin työsopimuslain 7 luvun 4 §:n tarkoittamalla tavalla.

Määräaikaisen työntekijän lomauttaminen mahdollista

Väliaikaismuutosten jälkeen työnantaja voi lomauttaa myös määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän samassa laajuudessa ja samoin perustein kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevän työntekijän. Määräaikaisella työntekijällä on lomautustilanteessa vastaavasti oikeus päättää työsopimus määräaikaisuudesta huolimatta, kuten toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevällä työntekijällä.

Väliaikaismuutosten voimassa ollessa (1.4.-30.6.2020) tehty lomautus voi jatkua myös väliaikaismuutosten voimassaolon päättymisen jälkeen niin kauan, kuin lomautuksen peruste säilyy.

Ennen väliaikaismuutoksia määräaikaisen työntekijän lomauttaminen oli mahdollista vain, jos määräaikainen työntekijä oli palkattu toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevän työntekijä sijaiseksi ja työntekijä, jota määräaikainen työntekijä sijaisti, olisi saatu lomauttaa.

Lomautusilmoitusaika lyhenee

Lomautusilmoitus tulee jatkossa antaa vähintään viisi (5) päivää ennen lomautuksen alkamista aiemman 14 päivän sijasta. Mikäli työnantaja on antanut työntekijälle lomautusilmoituksen ennen väliaikaismuutosten voimaantuloa (1.4.2020) käyttäen 14 päivän ilmoitusaikaa, työnantajalla on oikeus lyhentää ilmoitusaikaa viiteen (5) päivään edellyttäen, että lomautus alkaa väliaikaismuutosten voimassaolon aikana (aikaisintaan 1.4.2020). Lisäksi työnantajan tulee ilmoittaa lomautusilmoitusajan lyhentämisestä työntekijälle viimeistään lomautuksen alkamista edeltävänä päivänä.

Takaisinottovelvollisuusaika pitenee

Irtisanottua työntekijää koskeva takaisinottovelvollisuus laajenee aiemmasta neljästä (4) tai kuudesta (6) kuukaudesta yhdeksään (9) kuukauteen työsuhteen kestosta riippumatta. Muutosta sovelletaan työsuhteisiin, jotka on irtisanottu työsopimuslakia koskevien väliaikaismuutosten voimassaolon eli 1.4. – 30.6.2020 välisenä aikana.

Yhteistoimintalain muutokset

Nopeutettu lomautuksia koskeva yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintaneuvottelut vähimmäiskesto on väliaikaismuutosten myötä viisi (5) päivää aiemman 14 päivän tai kuuden (6) viikon sijasta. Viiden (5) päivän lyhennetty neuvotteluaika koskee kuitenkin vain yhteistoimintaneuvotteluja, joiden perusteella työnantaja harkitsee yhden (1) tai useamman työntekijän lomauttamista. Mikäli yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellään lomautusten lisäksi esimerkiksi irtisanomisia tai osa-aikaistamisia, lyhennettyä neuvotteluaikaa ei voida soveltaa.

Vähimmäisneuvotteluaika lyhenee myös niissä tapauksissa, joissa yhteistoimintaneuvottelut ovat jo olleet käynnissä väliaikaismuutoksen voimaantullessa eli 1.4.2020. Tällöin neuvotteluaikaan lasketaan myös se aika, jolloin yhteistoimintaneuvotteluja on käyty ennen lain voimaantuloa.

Lyhennetystä viiden (5) päivän neuvotteluajasta voidaan sopia toisin yhteistoimintaneuvotteluissa.

Lyhennetystä neuvotteluajasta huolimatta työnantajan neuvotteluvelvoitteen täyttyminen edellyttää edelleen, että yhteistoimintaneuvottelujen sisältö täyttää yhteistoimintalain 8 luvun vaatimukset.