Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syksyllä 2019 kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan muutosta kilpailukieltoja koskevaan lainsäädäntöön. Suunnitellun lainmuutoksen taustalla on perusteettomien kilpailukieltosopimusten yleistynyt käyttö, mikä kävi ilmi työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta laaditussa selvityksessä (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 18/2018).
Lue lisää
Tietosuojavaltuutetun toimiston alaisuudessa toimiva seuraamuskollegio on 18.5.2020 määrännyt kolmelle yritykselle seuraamusmaksuja tietosuojalainsäädännön rikkomisesta. EU:n yleistä tietosuoja-asetusta 679/2016 (General Data Protection Regulation, GDPR) on sovellettu 25.5.2018 lähtien, ja ensimmäiset sakkopäätökset saatiin Suomessa nyt, kun asetusta on sovellettu melko tarkalleen kahden vuoden ajan.
Lue lisää
Suomen hallitus tiedotti 4.5.2020, että se on tehnyt päätöksen siirtyä koronavirusepidemian torjunnassa hybridistrategiavaiheeseen. Tämä tarkoittaa muun ohella, että tällä hetkellä voimassa olevia kokoontumisrajoituksia aletaan purkaa asteittain.
Lue lisää
Arvioimme koronaviruksen vaikutusta osake- ja asunto-osakeyhtiöiden yhtiökokousten järjestämiseen 20.3.2020 julkaisemassamme artikkelissa. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan yhtiökokous on mahdollista järjestää myös poikkeusoloissa muun muassa etäosallistumismahdollisuuksia hyödyntäen. Nyt hallitus on antanut esityksen määräaikaisesta laista, joka tuo lisää joustoja yhtiökokousten järjestämiseen.
Lue lisää
Koronaviruspandemian vaikutukset talouteen tulevat olemaan laajat ja useille yrityksille erittäin voimakkaat. Yksittäisten yritysten kassavirta on voinut laskea merkittävästi tai tyrehtyä kokonaan, kun liiketoimintoja on määrätty keskeyttäväksi kokonaan, tehtyjä tilauksia on peruutettu ja olemassa olevia sopimuksia purettu. Lisäksi kuluttajat siirtävät epävarmoina aikoina ostopäätöksiään tulevaisuuteen. Yrityksen maksukyky voi olla kovilla, kun yrityksen kassavirta katkeaa ennalta määräämättömäksi ajaksi, mutta kuluja ei saada karsittua samaan tahtiin ja samassa suhteessa.
Lue lisää
Koronavirusepidemian edettyä maailmanlaajuiseksi pandemiaksi, viranomaiset ympäri maailman ovat antaneet erilaisia liiketoimintaan merkittävästi vaikuttavia määräyksiä, kieltoja ja suosituksia. Tilanteen seurauksena hyvin monilla toimialoilla liiketoiminta jouduttu keskeyttämään toistaiseksi jopa kokonaan. Yrityksillä onkin nyt yleisesti hyvin suuria haasteita täyttää omat sopimusvelvoitteensa.
Lue lisää
Työmarkkinakeskusjärjestöt ja Suomen hallitus ovat sopineet koronaviruspandemiasta (COVID-19) johtuvista väliaikaisista muutoksista työlainsäädäntöön. Väliaikaismuutokset pohjautuvat työmarkkinakeskusjärjestöjen (EK, KT, SAK, STTL, Akava) Suomen hallitukselle 18.3.2020 tekemään esitykseen toimenpiteistä yritystoiminnan, työllisyyden ja toimeentulon turvaamiseksi koronaviruksen aiheuttamassa taloudellisessa kriisitilassa. Tehdyn esityksen tavoitteena on sopia toimista, joilla alennetaan työllistämisen kustannuksia, joustavoitetaan työlainsäädäntöä sekä parannetaan työttömiksi joutuneiden palkansaajien sosiaaliturvaa.
Lue lisää
Suomen hallitus on tehnyt kuluvalla viikolla päätöksiä toimenpiteistä koronviruksen leviämisen hillitsemiseksi. Hallitus antoi valmiuslain (1552/2011) käyttöönottoasetuksen eduskunnalle 17.3.2020. Osana toimenpiteitä hallitus linjasi, että yli kymmenen (10) hengen yleisötilaisuudet kielletään toistaiseksi. Aluehallintovirastot antoivat tämän jälkeen 17.3.2020 asiaa koskevan määräyksen tartuntatautilakiin (1227/2016) perustuen. Asian seurauksena on syntynyt epätietoisuutta sen suhteen, ovatko yli kymmenen hengen yhtiökokoukset nyt siis kiellettyjä. Useat yhtiöt ovat myös peruneet ja siirtäneet yhtiökokouksiaan varotoimena.
Lue lisää
Uudenlainen koronavirus COVID-19 on tämän artikkelin kirjoitushetkellä teljennyt noin kymmenen prosenttia maailman väestöstä jonkinasteiseen karanteeniin, eikä epidemian tulevasta kehityksestä ole varmuutta. Pandemian uhka ja erityisesti Kiinan järeät turvatoimet viruksen pysäyttämiseksi ulottavat vaikutuksensa myös yritysten toimintaan: muun muassa työpaikkoja ja satamia on jouduttu sulkemaan, ja globaaleissa toimitusketjuissa on ollut häiriöitä.
Lue lisää
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsuhteen alkuun sijoitettavasta koeajasta työsopimuslain 1 luvun 4 §:n puitteissa. Koeajan tarkoituksensa on selvittää, vastaako tehty työsopimus osapuolten etukäteisodotuksia. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Tavanomaisesti koeaikana suoritettua työsopimuksen purkua kutsutaan koeaikapuruksi.
Lue lisää